Kikkuuvugut.
Sooq maaniippugut.
Inuit Nunaat Fund pilersinneqarput Inuit aqutaannik nunaqarfinni aaqqiissutissanik ujartuisut ingerlatsisullu tapersersussallugit. Siulitta suliai nersorlugit siunissamullu eqqanaarsarniarnissaq tunngavigalugit sulivugut.
Pileqqaarnerput.
Juunimi 2023-mi Inuit sapiissuseqarluartut ukiorpassuarnilu Inuit najorlugit perorsimasut qiqitagruq-mi Alaskami kateripput uanilu oqaluuserineqarpoq Issittumi siunissarput immikkuullarissumillu paasinnittariaaseqarlutalu kultureqarnerput pillugut immikkut takorluugaqarnerput. Isummat taakku aallaavigalugit Inuit Nunaat Fund pilersinneqarpoq.
Upperaarput Nunap Inoqqaavisa najugaqarfigisaanniittoq pissaaneq tassuunalu inuuneq pilersitsisinnaanerlu annertooq piusoq - inuuneq naleqartitatsinnik aallaavilik inuuniviullu uterteqqinnissaanut piumasaqarsinnaasoq upperalutigulu nunasiaataasimanerup kingunipilui qaangerlugit qaqeqqissinnaaneq pitsaalluinnartumillu siunissaqartugut.
Nunap Inoqqaavisa toqqissillutik inuunermik pitsaasumik atugaqarsinnaanerat upperaarput minnerunngitsumillu pisinnaatitaaffiit naapertorlugit, pisussaaffiit naapertorlugit aammalu susassaqartut akimorlugit ataatsimoortumik siunnerfeqarsinnaasoq tunaartaraarput. Inuttut nikanarsagaasimanerup kingunipiliui qaangerniarlugit nukissaqarluarneq tunngavigaarput tamatta immikkut oqaluttuarisaanikkut aqqusaagaqarsimassutsitsinnik nassataqarluta suleqatigiissinnaasut tunaartaraarput.
Pingaartutullu oqaatigineqassaaq kingulissatsinnut siuaajorusuppugut aqqutissiuussisimasutut eqqaamaneqaateqarusuttut taamasiornikkut qitornatta ernuttattalu kinaanerminnik nalornissuteqaratik perornissai qulakkeerinneqatigiissutigalutigit aammalu suminngaanneernertik nunaminnilu siunissaminnut nalorninngitsut pilerseqataaffigalugit tunngavigiumavagut. Susassareqatigiilluinnarnik anguniagaralugu pingaartilluinnarparput.
Anguniakkatigut tunngaveqarneq, Naleqartitat tunngavigalugit siulersorneqarneq
Anguniagaqarput
Inuit namminerisamik aaliangiisinnaanerat tapersersorneqarluni nukittorsarneqassasoq siunertaqarluartumik aningaasaliiffigineqarnikkut tunuliautserneqarnikkullu.
Takorluugarput
Inuit nunagisaminni atukkatigut inissisimalluartut - siulersuatta pingaartitaanik tunngaveqartut aammalu nuna, imaq silaannarlu ataqatigilluinnarlugit inuusut.
Naleqartitavut
• Imminut immitsinnullu tatigaluta
• Qaqqat inngiinisut qatsitsigisutigut isiginnissinnaaneq
• Ataatsimoortumik eqqarsartaaseqarneq
• Iliuutsitigut kinaassutsikkullu pilersitsisinnaassuseqartumik isumaliorsinnaaneq
• Inussiarnersumik, tunniusimasumik, naammangittassuseqartumik tukkornermillu tunngaveqartumik isumaqarneq
• Siunertaqartumik, anguniagaqartumik, oqimaaqatigiissumik eqeersimaartumillu inuuneq
• Naggueqatigiissusitta ataatsimoortilluta, nunamut uumassusilinnullu tamanut
• Nunaqarfiit nukittuut pilersillugit tamattaaqatigiillutalu
• Toqqissisimanartumik ilumuussutsimillu peqarluta inooqatigiilluta
Innuttavut
Aningaasaateqarfiuvugut inuit ikitsunnguulluta inuit namminersamik aqutaannik nukittuunngortitsiniarnermik anguniagaqartut.
Janine Makkovimmiuuvoq, Nunatsiavumi taassumalu inuit oqaasiisa kulturiallu annertuumik uummateqarfigai. Inuiaqatigiilerinermi politikkikkullu aqutsineq pillugu aammalu nunap inoqqaavisa atugai pillugit immikkut ilinniarsimasuuvoq. Inuktitut ilinniartitsisarpoq, kulturimut tunngasunik ilinniartitsisarluni ilinniartunullu immikkut suliaqartitsisarluni.
Dalee Sambo Dorough (Inuk Alaskamiu), inatsisilerituutut ph.d-qarpoq, INF-mi siunnersortaavoq nunat tamalaat akornanni nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit annertuumik misilittagaliulluni, Naalagaaffiit Peqatigiinni nunarsuarmilu suliniarfinni assigiinngitsuni misilittagaqartuulluni minnerunngitsumillu Alaskami nunap inoqqaavisa naalakkersuinikkut suliniarnermi siuttuulluni.
Kunuk (Sandra) Inutiq namminersortuuvoq piffissallu ilaanni Pirurvik-mi sulisarluni. INunavumi Inuit akornanni arnani siullersaalluni inatsilerituutut naammassivoq. NTI-mi, QIA-mi, MakeWay-mi atorfeqartarsimavoq immikkut suliarisarlugit Inuit nammineq aaliangiisinnaassusai pillugit, inatsisitigut isumaqatigiinninniarnerni suliaqartarluni aammalu politikkikkut sunniuteqarniarnermi suliaqartarluni.
Miaraq Nenanamiuuvoq Hooper Bay-miu Nomeulu immikkut Gwitchenit, yuppiit inuppiaallu eqqarsarluartarini immikkut ilisimasalik. INF-mut siunnersuisarpoq nunap inoqqaavisa aqutseriaasiannut nunallu inoqqaavisa ingerlataanni suliniutinut immikkut pilersaarusiornermi aquttuunermilu misilittagaqarluartoq.
Addy Nomemi Alaskami inunngorpoq Mountain Villagemi, Walesimi Europamilu siuleqarluni. Tunngaviit aallaavigalugit sullarippoq, inuunermi misilittakkaminit ilusilersugaasutut illuni, inuppiatut aataaminit ilikkartinneqarpoq aammalu eqqortuussuseq, peqqissiartorneq nunaqarfinniillu aqutsilluni ingerlatsinermik annertuumik anersaaqarluni sulivoq.
Amaasa Kalaallit Nunaanneersuuvoq Nuummi inunngorpoq perorlunilu maannakkullu Amsterdammimi inuiaqatigiilerinermik ilinniagartuutut ilinniarluni. Ilinniakkani naammassigaluttuarpaa kingornalu angerlassagavoq. Inuit Nunaat Fund pineqalermat allattaasimavoq peqataasimanerminiillu annertuumik ilikkagaqarsimavoq.
Aslak Njuorggan-meersuuvoq Deatnup Kuussuaaneerluni tamaani kapisilinniarnermi aalisarnermik inuussutissarsiuteqartuni perorluni. Suliaani nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiit aallaavigeqai. Sapmiuvoq inatsileritooq siunnersuisooqatigiinni.
Ivalo Qaqortomiuuvoq Nuummi nmjugalik. Iinniartitaaneq pillugu immikkut masterseqarpoq perorsaasutullu aamma ilinniarsimasuulluni. Kalaallit Nunaanni ph.d-nngorniarluni isumataarpoq maanna nunap inoqqaatut kinaassutsi atorlugu meeraanermi ilinniartitaanikkut nunasiaataasimanerup kingunerisa nungitikkiartorsinnaaneri pillugit immikkut soqutigsaqarluni misissuivoq.
Jesse Iqalummiuuvoq, Pannigtuuqmiunit kingoqqisuulluni. Iqalunni (Apex) aapparisani meeqqanilu marluk peqatigalugit najugaqarpoq. Inuiaqatigiinni allaffissornermi BA-mi ilinniagaqarpoq. Inuiaqatigiit atugarissaarnissaat pillugit siuarsaanermi politikkiliornermilu suliaqarpoq.
Anne antropologiuvoq siornatigullu Bowdoin Collegemi professoriuvoq Inuit Nunaat Fundimi aqutseqaasuuvoq. Qanittoq tikillugu Issittumi aningaasaliisarnermi Oak Foundation aqqutigalugu nunarsuarmi aalisarnikkut ingerlataqartunut inissisimavoq Nunavumilu ilisimatuussutsikkut sulinermi aqutsisuusimalluni.
Tunngaviit aaliangiisut
ataatsimoortumik isumaqatigiittumik isummeriaaseq ammasumik oqaloqatigeeriaatsimik, unneqqarissumik ilumooqatigiinnermillu tunngaveqartumik aallaaveqarpugut.
Upperaarput tamat isumaqatigiinnerinik tunngaveqartumik suleriuseqarnikkut attaveqatigiilluarnermik, unneqqareqatigiinnermik ilumuussuseqarluarnermillu pilersitsisartoq. Tamat isummaminnik saqqummiussisinnaatitaaffigaat oqaluuserineqartunilu tamani isumaqataanertik isumaqataannginnertillu ammasumik saqqummiussinnaassuaat. Tamarmik isumaqatigiissinnaanngippata oqaluuserineqartut kimit saqqummiussaanersut takuneqarsinnaajunnaarsittarpavut naleqartitallu aallaavigalugit oqaluuserineqanissaa anguniartarlugu - ilaatigut erinarsornikkut, qilaatersornikkut imaluunniit ilaatigut nunamiinnikkut. Taasisarneq periarfissatut kingullertut isigineqartassaaq. Utoqqaat Issiaviat tassaassaaq isummersorneqarnissatut atorneqartussaq oqaatsittalu assigiinngissutaat isumatusaartumik ataqqivagut.
suleqatigiinnissap isumaa pingaarteqaarput, ataatsimoorluta suleqatigeeriaatsit assigiinngitsuuneri ataqqilluinnarlugit.
Siunnersuisut siulersuisuunerini ilaasortat upperaat suleqatigiinneq tassaassasoq suleqatigiinneq ataasiusutut ingerlanneqassasoq aammalu assigiinngitsutigut suleqatigiittoqarsinnaasoq, unneqqarilluni ilumooqatigiillunilu: susassareqatigiinnikkut, isummat assigiinngissutaatigut aamma saqqummiusseriaatsikkut. Susassareqatigiinneq aallartittarpoq attaveqarnikkut ilaatigut ikitsunnguit akornanni. Isummersoqatigiit pisariaqartittarpaat nipaallisimasinnaaneq avitseqatigiinnginnermi oqaatigineqartut isumaliutersuutigeqqaartariaqarlugit. Saqqummiussaqarniarnermi takussutissartaqarsinnaasutigut apuussisarput isummersoqatigiipallassinnaanermik nassataqartartut. Qanorluunniit periuseqarnermi tatigeqatigiinneq itisooq pinngitsoorneqarneqarsinnaanngilaq ataatsimiinnerillu isumatusaarnerpaamik aqunneqarnissaanik pisariaqartitsisoq.
akuutinneqarneq naleqarteqaarput tamat tusarneqarnissamik akuutinneqarnissaat pingaartillugu.
Annerusumik atuarit. Avatangiiseq akuutitsiviusoq naleqartipparput avatangiisit tamarmik aaliangiisoqarniartillugu tusaaneqarnerminnik isummamilu tusarneqarnissaannik misigisimasut pingaartillutigu. Upperilluinnarparput siunnersortit suleriaasiat tamanut tusaasoq aqqutaasoq nunaqartut tusaaneqarnerinik aallaaveqartoq - pingaartumik ataasiakkaat kivinneqartutut misigisimanissaat pingaartumik sumiginnarneqarsimasutut siornatigut inissisimasutut misigisarsimasut tusarneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Akuutitsineq isumaqarpoq timitalikkamik peqataatitsineq nipit tusarneqarnissaanik siunertaqartoq pingaartumik siornatigut tunulliunneqartutut misigitinneqartarsimasut eqqarsaatigalugit.
Ilisarnaaterput
Ilisarnaaterput pilersinneqarpoq Inuit Nunaanni eqqumiitsuliortut kusanartuliortullu suleqatigiinnerisigut: Keenan ‘Nooks’ Lindell - Nunavu, Jessica Winters - Nunatsiavut, Holly Mititquq Nordlum - Inupiat, Seqininnguaq Qitura Lynge Poulsen - Kalaallit Nunaat.
Qulleq
Ilisarnaatip aallaavigaa qulleq taassumalu isumagaa qaamaneq kissassuserlu aammalu ataatsimoorneq. Inuit assigiinngitsooqaluta taamaattoq qulleq nukittuumik inissisimavoq nunaqarfippassuavut akimorlugit ataatsimuussutsimik oqariartuutilik. Ikumanerata sallaatsup ilisarnaatigaa susassaqarneq, utaqqisinnaassuseq nukissaqarluarnerlu takutillugulusooq inuunitsinni akersuussinnaassuseqarneq.
The Three Natchiit
Above the Qulliq are three Natchiit: the Western Natchiq, Central Natchiq, and Eastern Natchiq—each representing an artist involved in this collaborative work. These figures celebrate the unique design elements from our respective regions.
Natseq kangianeersoq
isilerneqarsimavoq silarsuarmik takunnissinnaasoq Alaskamiut Inuit eqqumiitsulioriaasianni qangaaniilli atorneqartartoq.
Natseq kitaaneersoq
ammalortunik ilusilersorneqarpoq Silap kakiornerinit isumassarsiorfigineqarsimasoq Kalaallit Nunaaneersunit aallaaveqartunik. Natsiup qihik-niit iluseq piuvoq.
Natseq qeqqaneersoq
amaatitaqarpoq pukilimmik akulimmillu taassuma tunngavigalugu atisalioriaaseq Issittullu qeqqani akiuussinnaalluartunik atisaqarnerup takussutissaralugu.
Ataatsimuulerneq
pinnguarpalaartumik, natsiit naluttut kissassutsimik aalanermillu qullermi takuneqarsinnaapput. Taakku takutinniarpaallusooq anersaaq nuannaartoq akiuussinnaassuserlu Inuit ilisarnaataat. Assitat taakku atorlugit nunaqqatigiit ataatsimoorsinnaanerat tulluusimaarutigaarput kissassuseq tukkortuunerlu tunngavigalugit tapersersuilluta.
Tamakiisumik tapersersutsinnut qujamasuppugut. Tapiissuteqartartut amerliartortut illit aamma peqataaffigerusukkukkit attaviguuk: info@inuitnunaatfund.org
Nunaqarfinni aqunneqartunik siulersuinermi pingaarnersiukkat.
Misissueqqissaarit Inuit oqaasiinut suliniutit pillugit, nunamik aqutsinermi suliniutit pillugit aammalu ilaqutariit pissassarnerini suliniutit inuit nunaanniittut pillugit.
Angerlarsimaffittut taajukkavut tapersersukkit.
Inuit nipaasa siunissami aqqutissiuunneqarnerat tapersersoruk. Tapiissutit tamarmik ikiuutaapput nunaqqatigiit pingaartitai aallaavigalugit ingerlatsiniarnermi.
