Inunnut
Inunnit
Inuit Nunaat Fundip takorluukkat, aaqqiissutissat nunaqarfinnit pilersitat nunagisallu tamaasa akimorlugit anguniagaqassuseq siunissamut isigisoq tapersersorpai.
Nunap inoqqaavisa nunagisaminni pissaaneq pigisaat upperaarput siunissamilu pilersitsisinnaassuseq tatigalutigu.
Silaannaap allanngornerata nalaani, kulturikkut unamminartorsiornermi, naligiimmillu atugassaqassutsip eqqartornerani Inuit namminerisamik aaqqiissutissatut pilersissinnaasai aatsaat taama pingaaruteqartigaat.
Nukissatigut oqaluttuarisaanikkullu ilisimasaqassuseq tunngavigalugit aningaasaliinerit isumatusaartut Inunnut, nunaqarfinnut kattuffiinullu atugassaqartitsivugut tunuliaqutsiilluta - oqaatsitigut nukittorsaaniarneq, avatangiisitigut aqutsinermi siuttuuneq nunaqarfinnilu atugarissaarnissaq anguaniarlugu kivitsiniarnermi tunuliaqutaavugut.
Inuit kikkuuppat?
Inuit ukiuni untritilikkaani Issittumi nunarsuullu avannarpasinnerpaaffiini najugaqartuarsimapput - Inuit Nunaat - angerlarsimaffipput - piulernerminiiilli nunatut taaguusersorneqartunit naalagaaffinnit Canada, Kalaallit Nunaat, Rusland aamma USA-mit pioqqaarput.
Taaguut “Inuit” isumaqarpoq “inuit” sumiorpalussutsini tamani Inuppiaat, Yuppiit, Kalaallit allallu taaguutigititaanni tamani.
Oqaluttuarisaanertigut tassaavugut piniartut piniagassat malersorlugit inuusut, sineriammi imartanik isumalluuteqartut aammalu nunamik atuinikkut inuuniarnermi isumalluuteqartut. Atortutigut teknikkikkullu atortorissaarutitigut annertuumik siuarsimasunit atortoqarpugut soorlu unaaq, qajaq imarmiunit puisinik arfernillu piniarnermi atortorineqartut soorlu aamma nunami tuttunut uumasunullu allanut piniarnermi atorneqartartut. Qangarsuaaniilli periutsivut soorlu illunnguusiornermi illuliornermilu avatangiisitta tunniussinnaasai aallaavigilluinnarlugit inuusimanitsinnut takussutissaapput.
Oqaluttuatigut ileqqut tammatsaaliisarnermut pingaaruteqarluinnartuusut oqaluttuarisaanitsinnik ingerlatsitseqqitsisuupput, oqaluttuaqattaattarnitsinnut, erinarsortarnitsinnut qitittarnitsinnullu kulturitta suuneranit annertuumik takutitsisuupput.
Angakkoqartarneq pingaaruteqarluinnartuusimavoq taakkuummata anersaakkut siuttuusut katsorsaasartullu.
Nunasiaqarumasut Europamiit allaniillu takkunnerini 1700-kkut aallartinnerini kulturikkut annertuumik sanngiillisitsisutut kinguneqarpoq, soorlu nappaassuit, pinngitsaaliissutaasumik nuutsitsinerit nunallu pisuussutaanik piiaanerit annertuumik allannguinermik kinguneqarput.
Nunasiaateqarnermi oqaluttuarisaaneq tujorminaraluaqisoq, taamaattoq kulturikkut kinaassuserput pigiuarparput aammalu suli kinaassutsitta tamakkiisumik utertinneqarnissaanut assoroorpugut nunagisatsinnilu tamakkiisumik oqartussaanerup aaliangiisinnaasumillu inissisimanissarput anguniarlutigu.
Soorlu siulitsigut ullumikkut uagut suli tulluarsarneq anguniartuarparput kingornussarsiavut oqaatsitta atornerisigut, ileqqutta illersornerisigut pisinnaatitaaffittalu illersorneqarnissaanut sullippugut. Anersaaq taanna pigalugu Inuit Nunaat Fund ingerlarsussaaq, ingerlatsissaaq nunaqarfiillu nukttorteqqikkumallugit suleqataassaaq.
Inuit naleqartitai aallaavigalugu siunissaq sanarfigineqassaaq.
INF-ip siunissami nunaqarfiit aqutaannik ingerlatsiniartut suleqataaffigissavai - oqaatsitta nukittorsarnerini, aningaasaqarnitta pisariaqartitatsinnit aallaaveqartumik ingerlanneqarnerani aaliangiinerillu Inuit pingaartitaannit aallaavillit tapersersussavai.
Periuserput.
Inuit Nunaat Fund Inuit namminerisamik aaliangiisinnaassusseqarneranik ataqqinnittoq nunaqarfigisanilu naleqartitat pigineqareersut aallaavigisarlugit. Aporfiit piiarnerisigut sunniuteqartumik suleriuseqarpugut, nunaqqatitta aqutsisinnaanerat tatigalutigu, nunaqarfiit pingaartitai aallaavigalugit aningaasaleeqataasarluta soorlu oqaatsitigut atuinikkut, nunamik atuinikkut aammalu peqqinnerulernissatigut suliniarnikkut. Suleriusitsigut tapiissuteqartarnivut naleqartitavut ersertarput soorlu makkutigut: tatiginninneq, akuutitsineq aammalu ataqqinninneq.
Nunaqafinni aqutsineq:
Kattuufiit tapersersorpavut inuillu ataasiakkaat tapersersorpavut nunaqqatigiinni nukittunerulernissamit qaqititsinissanillu siunertallit aningaasaliinerillu tamarmik qulakkeerinninnissapput oqaatsitigut, aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu naleqartitatsinnik tunngavillit.
Inunnit aqunneqartut:
Kattuffiit tapersersorpavut Inunnit aqunneqartut taakkulu nunaqqatigiinnit siulersorneqarneri tapersersorlutigit, nammineq aaliangiisinnaassuseqarnermik siunertaqartut naleqartitatsinnillu tunngaveqartumik tapersorlugit siuttuulluarnissaannik tunuliaqutsiilluta nersorinissutigalugu ilisimasaat, pingaartitatsinnik kivitsinerat akiuussinnaassutsimillu annertusaallutik tunniutiinnajuissutsimik ingerlatsitseqqittut ataqqillugit.
Inuusuttunit aqunneqartut:
Kattuffiit inuusuttunit ingerlanneqartut tapersersorpavut, inuusuttut siuttooqataanissaannik sullissisut periarfissanillu aqqutissiuussisut tunuliaqutserlugit minnerunngitsumillu kingornussarsiatta siunissami nunaqqatigiinnit tamanit iluaqutigineqarsinnaasunngortinniarlugit suliaqartut tamaasa nukittorsaavigiumavagut.
.avif)
Nukissaqassuseq tunaartaralugu sulineq
kattuffiit ujartorpavut inuillu ataasiakkaat ujartorpavut nukissaqassutsimik tunngaveqarlutik akiuussinnaassutsimik aqutsisuusinnaassutsimillu tunngaveqartumik misiginerluuteqarsimasunut , nukittorsarneqartariaqartunullu kivitsisinnaallutik sulisinnaasut.
Ataatsimut nipi
Ujartorpavut Inuit Issittumi tamaneersut peqataajumasut nunaqartullu atugai assigiinngisitaaraluaqisuni sulisinnaasut taakkuussasullu sumiiffinni ilisimasatigut takorluukkatigullu ilusilersueqataasinnaasut kiviteqataasinnaasullu.
Sumi najugaqarpugut (sumiu sulisarpugut)
Inuit Nunaat nunap assigatigut takussutissaq.
Nunaqarfiit namminerisamik aqutsinerat annertusarniarlugu.
Misissuataaruk Inuit qanoq isiorlutik oqaatsimik nukittorsarniarnerini sulinersut, nunagisamik aqutsinersut tamanilu najugaqarfigisani ilaqutariit nukittunerusut pilersinniarlugit sulisoqarnersoq.
Oqaluttuarisaanerput, Inuvut naleqartitavullu.
Inuit ilisarisimalikkit INF-llu anguniagai Inuit Nunaanni namminervsamik aaliangersinnaassutsip ataqqineqarluni ingerlatsiniarnera pillugu annerusumik ilisimasaqalerit.
